Sain aikanaan toisenkin ystävän jäämään koukkuun pallojen poksauttelu-peliin. Itse pelailin sitä alkuaikoina myös tuntikaupalla pääsemättä irti. Onneksi nyt olen keksinyt nämä blogit joiden parissa aika kuluu vauhdilla. Lienevät kuitenkin kehittävämpiä(?) ja tarjoavat ainakin ideoita esimerkiksi käsitöistä. Muutamia vakioblogeja lukiessa saa myös nauraa makeasti. Sen verran hyvin on sana hallussa kirjoittajilla.

Ilu tarjoili vinkin uudesta riippuvuutta (ainakin minulle) aiheuttavasta pallurapelistä. Että osaa olla kaunista ja rauhoittavaa. Älkää toki minulta kysykö mitä pelissä on tarkoitus tehdä - ei harmainta hajua! Antakaa mennä vaan niin kuin lapset vailla huolta seuraavasta hetkestä/pyykkivuoresta/töistä palaavasta miehestä/lounaan pohjaan palamisesta. Aivot narikkaan ja pallojen kimppuun!

Tästä tulikin mieleeni toinen vekkuli kone jolla saa piirreltyä "pitsiliinoja" tai meditontihässäköitä, you name it. Onko minulla liian paljon aikaa tai liian vähän töitä? Tällaisia ehdin harrastella... Pandan silmänaluset tosin kavaltavat blogin päivityskellonaikojen lisäksi mitä teen alkuyöisin. Kun on tätä omaa aikaa...